grandiloquent

Eternal red is the color of illusion 

Ja kiitos kuuluu teille sadalle lukijalle ! 

G'day everybody ! Mulla ei ole oikein mitään muuta sanottavaa tähän alkuun, kuin se että; viime postauksessa monet taisivat tajuta että Tewi esittää Yoshikaa ^-^' Siis esittää ~ Joten älkää nyt ruvetko mitään suunitelmaa tekemään siitä, että "Menneisyydessä Tewi oli Yoshika" tai "Yoshika ja Tewi ovat sama persoona" - Ei, ei ja ei. Tewillä ja Yoshikalla ei ole mitään yhteistä, neijneij > u <

Tästä kuvatarinasta sen verran, että tämä on aikas pitkä ja.. jännä :'D Kuvatarinan alun oon kuvannut sillä uudella objektiivillä ja lopun vanhalla ^-^ ~  Huomaatte sitten lukiassanne tätä tarinaa sen ~ Mulla on vielä muuten yksi ohje teitä, tätä tarinaa varten (tai koko tarinasarjaa itseasiassa):

Älkää säälikö ketään

~                 ~                ~                 ~

keskellä kuvatarinaa tulee musiikki vasta

Day: 23.4 Eli kaksi viikkoa ennen tämän kuvatarinan tapahtumia

"Minä tiedän kaikki liikeesi Scarlet, minä tiedän että käyt aina joka sunnuntai ilta lukemassa 
siellä metsässä...

Joten minä päätin vähän muuttaa poistumisrutiiniasi"

Scarlet: *kävelee rauhallisesti ja rutiininomaisesti metsätietä pitkin*

Scarlet: Hmm, mitäköhän söisin tänä iltana? Olisiko kenties joku ihana paisti hyvä idea vai - -

*puhetta*

Scarlet: ?? Mutta, eivätkös nuo ole...

Scarlet: Eimi ja Ami... ja jotain muitakin henkilöitä...

Scarlet: Parasta lähteä pois, eikä jäädä häiritsemään heitä *rasahdus*

Eimi: *kuulee rasahdyksen* Mitä?

Eimi: Hetki pieni *tajuaa kenestä on kyse* Eikös tuo ole Scarlet?

Eimi: Heeeei ~ ! Scarlet !

Ami: Oh, sehän on Scarlet...

Yukari: *kääntää katseensa Scarlettia päin* Hm?

Yukari: Aijoitukseni osui oikeaan ~ *ivallisesti* Täydellistä.

*hetken päästä*

Ami: *iloisena* Tämäpä vasta yllätys Scarlet! Me olimme juuri tässä Yu- - ainiin. Ette tunne vielä toisianne.

Ami: Tämä tässä on työ- - Siis eräs kaverimme Yukari, joka järjesti nämä pienet 'kutsut' meille.

Yukari: *katsoo Scarlettia lumoutuneesti*

Aimi: *selittää jotain taustalla siitä, että kuka Yoshika on*

Scarlet: Niin ~ Minä olen Scarlet, olen...

Yukari: Täydellistä. Miten sainkaan syötin näin helposti ansaani?

Ami: Ainiin Scarlet, mitä edes teet täällä metsässä? ja näin myöhään vielä.

Scarlet: No, lyhyesti kerrottuna olin lukemassa hieman tuolla syvemmällä metsässä erästä kirjaa..

Eimi: Kirjaa?

Eimi: *syvä huokaisu* Hankkisit kunnon elämän Scarlet ~ Luet kirjaa metsässä *pilkkaavalla äänensävyllä*

Scarlet: *nousee äkisti pystyyn* Mikä sinua vaivaa Eimi ? Aina sinä pilkkaat minua ja minun juttujani.

Eimi: hupsistakeikkaa.. Pilkkaanko? *naurahtaa omahyväisesti*

Scarlet: *ärtyneesti* Nyt sinä pieni pullamössö, saat tuntea nahoissasi, Scarletin koston!

Eimi: He-hetki pieni!! Kutitus ei ole taistelukeino!

Eimi: *naurua ja kikatusta* Lopeta Scarlet, olen herkkä kutiamaan- -

Yukari: Neiti Scarlet *korottaa epämukavasti ääntänsä* Näytätte janoiselta, haluaisitteko juoda viimeisen lasillisen omatekemää mehuani?

Scarlet: *lopettaa kutittamisen* Hm? Mehua? No, kai se minulle sopii ~

Eimi: *nousee ylös* Hei Scarlet! Katso nyt mitä teit hiuksille- Hetki pieni, etkö sinä edes kuuntele minua?

Scarlet: *istahtaa pöydän ääreen*

Scarlet: Kiitos paljon, olit itseasiassa oikeassa, olinkin jo hieman janoinen metsäretkeni jälkeen *ihmeissään*

Yukari: Ilo on minun puolellani ~ Tyhmä tyttö.

Scarlet: *laskee mukin pöydälle* Hmm, olipa hyvää mehua.. vaikka hieman oudon makuista..

Yukari: Lähtölaskenta on alkanut.

Scarlet: *tuntee piston rinnassaan*

Scarlet: *alkaa yskimään rajusti*

Yoshika: ... *epävarmasti* Onko kaikki hyvin?

Scarlet: Mm, kaikki on ihan hyvin, taisin vain nielaista hieman mehua - 

Scarlet: *alkaa yskimään taas*

Ami: Hei Scarlet, onko sinulla ihan varmasti kaikki hyvin?

Scarlet: *katsoo järkyttyneenä kättänsä* Verta? mitä helvettiä tämä tarkoittaa?

Scarlet: *nostaa katseensa ylös* Miksi silmissäni sumenee?

Scarlet: *kaatuu sivullepäin*

Eimi: *pomppaa nopeasti ylös kannolta* Scarlet!

Eimi: *ravistelee pyörtynyttä Scarlettia* Scarlet? Mitä tapahtui? Hei vastaa minulle!

*hälinää Scarletin ympärillä*

Yukari: Shakki ja matti, Scarlet.

Picfic: Spider web part b

palataan takaisin nykyhetkeen  ~

Yoshika: *kuiskaa itselleen hiljaa* Mahdotonta, mahdotonta, mahdotonta…

Scarlet: *kävelee tyynesti Yoshikan vierestä Yukaria kohti*

Scarlet: Yo Yukari ~ Odotitko näkeväsi minut täällä?

Yukari: Hm, mitä mieltä itse olet? Odotinko sinua, vai en?

Scarlet: *heiluttaa sormeaan* Noh, noh, myrkyttämisesi ei taaskaan onnistunut, mitä nyt ajattelit? Hirttää minut, ampua, pilkkoa palasiksi vai jotain ihan muuta?

Scarlet: *katsoo Yukaria vihaisena* Hei Yu-chan, kerro minulle jo- -

Yoshika: *ihmeissään* Hetki pieni, Scarlet. Mistä sinä oikein puhut?

Scarlet: Oho, Yukari ei ole tainnut kertoa sinulle mitään, mitä hän on oikein puuhaillut *tirskahtaa*

Yoshika: Yukari... *vihaisena* Vaadin Scarletin sanoille selityksen..

Yukari: *huokaisee* Tästä tulee pitkä tarina, mutta kai minä sen voin kertoa lyhennettynäkin.

Yukari: *istahtaa maahan*

Yukari: Minä olen valehtelija, minä valehtelen kenelle mieleni tekee, joten minä valehtelin teille kaikesta ~ Vaikka minä en mennyt tappamaan Scarlettia metsään, olen silti yrittänyt tappaa hänet ennen sitä monia kertoja.

Scarlet: *naurahtaa* Niin, hän on monesti pistänyt myrkkyä minun vesilasiini. Koulussa ja ensimmäisen kerran silloin siellä metsässä ~

Scarlet: Ensimmäisellä kerralla en tajunnut sitä, joten sain vain lievän myrkytyksen, mutta seuraavilla kerroilla aina huomasin sen, koska Yu-chan ei koskaan oppinut vaihtaa myrkkyä jota hän käyttää *huokaisu*

Yukari: Yritinhän minä silloin kerran kaataa sinut portaissa naamallesi ja heittää tikkaa kaulallesi, mutta väistit kaikki yritykseni..

Scarlet: No, kyllä sinä vielä joskus saat minut tapettua, kokeilisit uusia keinoja ~

Yukari: Tuossa kuulit Yoshika, tuon takia en edes halunnut mennä yrittää tappaa häntä sinne metsään, koska silloin minä olisin varmaan kuollut sinne samaan paikkaan.

Yoshika: *tyynenä* Kiitos paljon tiedoista, 

Yoshika: ..joista veljeni voi repiä monia asioita irti, mutta nyt hyvät ystävät, jätän teidät tänne kuolemaan.

Yoshika: *taputtaa käsiään yhteen*

*aitaan muodostuu sähköa*

Yoshika: Tämän paikan nimi on ’varma kuolema’, vaikka Scarletilla onkin omat pienet saksensa, hän ei mahda niillä mitään sähkölle, eikä joukoilleni, jotka odottavat teitä uloskäynneillä, jos yritättekin lähteä ulos täältä ~

Yoshika: Eikä siinä vielä kaikki. Varmistan kuolemanne vakoojallani joka saa aistinne sekaisin, vähän niin kuin korento hallusinaatiossa.

Yoshika: *hengittää tiheästi ja innostuneesti* No, no, mitä ajattelitte tehdä? *itsevarmasti*

Yukari&Scarlet: *katsovat toisiaan*

No, mitä tässä tilanteessa pitäisi yleensä tehdä?