Picfic: Borderline II

Picfic: Borderline part b

Ei sinun tarvitse sanoa mitään,
olethan olemassa

Minä pitkän ajan seurailin aina Tewin tekemisiä. 

Seurasin häntä joka paikkaan tai no en seurannut vaan tarkkailin häntä. 

Sain tietää sen, että Tewin vanhemmat eivät tienneet heidän tyttären olevan yuki-onna

Mutta sitten yhtenä päivänä kuulin Tewin vanhempien puhuvan keskenään.

?: Se lapsi on yuki-onna.

?: Mistä sinä sen tiedät?

?: Kerran kun oli hänen kanssa ulkona, niin näin sen. Näin sen kun hän käytti voimiansa tappaakseen.

?: Mitä me siis teemme?

?: Lähetämme hänet laitokseen, missä testaamme hänellä juttuja.

?: Mutta hänhän on vielä nuori..

?: Nuori mutta vaarallinen. Mieluummin hänet lähetetään sinne laitokseen.. vai haluatko nähdä sen kun tapan hänet omin käsin?

?: Hyvä on. Lähetetään hänet sinne, mutta sillein että hän ei saa koskaan tietää että me lähetimme hänet sinne.

Voit uskoa vain Scarlet. Se oli viimeinen pisara.

Izaya: Ei. Ei Tewiä saa lähettää minnekkän laitokseen.. Mutta minähän voisin tappaa nuo kaksi? Sittenhän Tewi ei koskaan kuolisi, siitä minä pitäisin huolen. En vain halua että hänelle sattuu mitään.

Minä tulin hulluksi Tewin suojelemisesta, joten tietysti tapoin heidät..mutta liian myöhään.

Kun Tewi saapui paikalle, hän itki. Hän itki ”ihanien” vanhempiensa ääressä, koska välitti heistä niin paljon tietämättä silti heidän taustaansa.

Scarlet: Miten muka liian myöhään?

Izaya: Koska hänen vanhempansa olivat jo ehtineet kutsua muita normaaleja nukkeja hakemaan Tewin. Ja tästä Tewi jo kertoi, että häntä jahdattiin, kunnes hänet saatiin kiinni ja vietiin sinne paikkaan.

Scarlet: Kuinka sinun kävi sitten ? e___e

Izaya: Minä luulin sinun jo arvaavan sen, mutta etpä näytäkkään. No minä suostuin vapaa estoisesti menemään sinne paikkaan testattavaksi.

Scarlet:..Sinä olit oikeasti hullu..

Izaya: *lopettaa hetkeksi aikaa kertomisen ja muistelun* Scarlet minä- minä en pysty kertomaan sinulle enää mitään.

Scarlet: Miksi et? Ovatko kertomuksesi raakoja vai?

Izaya: Ei, vaan minä haluan että sinä itsekin saat tuntea tämän tunteen.

Scarlet: *naurahtaa hieman* Mutta mitä.. mitä jos minä en haluakkaan? Minua pelottaa, minä vihaan tätä- 

Scarlet: *näplää käsiään hermostuneesti*

Izaya: ..Minä, Tewi ja..- ei, itse asiassa me kaikki tiedämme että sinä olet

menettänyt muistisi.

Scarlet: *hiljaa taustalla* Mitä siitä ? .___.

Izaya: Nämä muistot *heittää esineitä pöydälle* ovat Tewin varastamia muistoja itse paikan päältä, ennen kuin se laitos tuhoutui.

Izaya: Olen tässä lähipäivinä tutkiskellut niitä uudelleen ja uudelleen ja huomasin että nämä muistot voisivat virkistää muistiasi~

Scarlet: Virkistää muistiani?

Izaya: Niin. Nämä ovat sinun muistojasi

Scarlet: *hämmästyneesti* Minun..

Izaya: *myökkää hitaasti*

Scarlet: .. muistojani ?

Scarlet: *nauraa* Minun rakkaita ja vihaamia muistojani? Sinulla?

Minun..

Scarlet: *nauru yltyy* Muistoni, minun muistoni! Ne palaavat takaisin

minulle.. *ääni hiljentyy* 

Scarlet: minulle?

Scarlet: Kuka minä siis olen? Ei- mikä minä olen? Miksi..

Izaya: *katsoo ihmeissään Scarlettia* Ehkä hän rupeaa muistamaan uudestaan

tai unohtaa nyt kaiken uudestaan..

Izaya: Ei, en saisi antaa sen tapahtuman tapahtua uudelleen. Me emme tarvitse sitä vanhvaa Scarlettia.

Me tarvitsemme tämän uuden Scarletin, joka on menettänyt muistonsa.

Izaya: *havahtuu siihen kun muistot katoavat pöydältä*

Izaya: .. Lue meille muistosi Scarlet

Päätinkin sitten yhdistää kaksi kuvatarinaa, koska muuten molemmista olisi tulleet liian lyhyitä, minun makuuni :/ Jeij, sain viimein kirjotettua tämän tarinan loppuun ! ^w^

Sen verran voin lisätä tähän että neljä kuvatarinaa on vielä tulossa ennenkuin tää Izayatewidraama loppuu c; 

+ Jouduin vaihtaa kuvauspaikkaa, kun "rakas" luontoäitimme oli päättänyt tuoda tänne lumimyrskyn niin siellä edellisessä kuvauspaikassa lumi oli liian pehmeää ja sitä oli n. 2 metriä?? e___e

Ja mulla on muuten suunitelma sitten kun tää draama loppuu. Koska musta tuntuu että..

Kun keksin jotain omaperäistä niin jos yritän kuvata sitä niin laatu on näääh ja jos teen jotain laadukasta, musta tuntuu että omaperäisyyteni hiippuu siitä pois D: Joten seuraavassa hienossa tarinassa, joka tulee joskus, nää kaksi on

aina yhdessä ♥

Näistä postauksien lopettamisesta.. Mun on silti pakko lisätä loppuun pari lisä kuvaa - 3 -

Rauhaa ja rakkautta, seuraava osa tulee vasta sitten kun lumet ovat sulaneet ~

p.s. kiitos Miilalle tästä upeasta nukelle menevästä sängystä TT3TT